Saako julkaista?

Haluan kirjoittaa teille hieman minua pitkään ärsyttäneestä asiasta - tekijänoikeuksista. Tai ei, ei ne itse tekijänoikeudet minua ärsytä, vaan niiden rikkominen. 

Tekijänoikeudethan koskevat vaikka mitä juttuja; valokuvia, musiikkia, videoita, näytelmiä, tekstejä, piirrustuksia, maalauksia... Blogini teeman mukaan tässä postauksessa kuitenkin keskitytään nimenomaan valokuvien tekijänoikeuksiin, varsinkin blogeissa ja muualla netissä. 

Fakta on nimittäin se, että jokainen kuva on jonkun omaisuutta, eikä esimerkiksi nettiin lataaminen tee siitä yhtään sen enempää jonkun toisen omaisuutta. Moni kuitenkin ajattelee, ettei ketään haittaa, jos nyt julkaiset blogissasi jonkun toisen ottaman kuvan, netissä se jo kuitenkin on. Tai kaikki muutkin kopioi netistä kuvia, kyllä minäkin voin. No et voi.

Onneksi kuvien jakaminen ei sentään ole ihan noin helppoa...
Photo credit: GotCredit / Foter / CC BY

Miltä sinusta tuntuisi, jos joku julkaisisi sinun ottamasi kuvan ilman mainintaakaan sinusta? Muut vielä ihastelevat kuvaa, ehkä jopa miettivät, että onpas taitava kuvaaja (jota ei nyt siis ajatella sinusta, vaan kuvan julkaisijasta). Tai entä jos mentäisiin internetin ihmeellisen maailman ulkopuolelle, jossa sinun ottamaasi kuvaa käytetään vaikka jossain lehdessä? Ei yhtään kiva, eihän?

Toisaalta eihän kuvaaja tavallaan menetä mitään, jos hänen kuvaansa käytätkin. Ei se ole sama asia, kuin että menisit jonkun kukkarolta hakemaan rahaa. Kuva säilyy kuvaajan käytettävissä ja jaettavissa, eikä hän menetä mitään konkreettisesta omaisuudestaan. Toki hän olisi voinut saada vähän lisää rahaa (mikäli siis kuva olisi ollut maksullinen) ja/tai mainostusta ja kunniaa itselleen. Näin ajatellen voi jopa hetkellisesti ymmärtää kuvien laitonta käyttöä. Kuvaan on kuitenkin saatettu käyttää järjestelyt ja kuvan käsittely mukaan lukien aikaa useita tunteja.  Olisiko mukavaa, jos joku hyötyisi tekemästäsi työstä täysin ilmaiseksi ja ilman mitään kiitoksia? Valokuvaaminen saattaa olla työ, jolla ansaitaan elanto.

Tämä kuva on Pixbaysta. Sitä ei muuten olisi kuvan lisenssin mukaan tarvinnut edes kertoa, mutta kerroinpa silti.

Okei, toisten ottamia kuvia ei siis lähtökohtaisesti saa käyttää ilman lupaa. Otetaan siis vain kuvat itse, helppoa! Valitettavasti ei ole. Säännöt siitä, mitä saa kuvata ja julkaista eivät ole kovin yksiselitteisiä. Täytyy myös muistaa, että kuvan ottaminen ja kuvan julkaiseminen ovat kaksi eri asiaa.

Julkisella paikalla (eli sellaisessa paikassa, jonne kaikilla on vapaa pääsy) saa kuvata vapaasti, vaikka yksittäisiä ihmisiä. Julkisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut, puistot, juna-asemat, kirjastot, torit... Kaupoissa ja ravintoloissa kuvaaminen on myös sallittua, mutta omistaja saa valita asiakkaansa ja siten pyytää kuvaajaa poistumaan. Esimerkiksi toisten kotona, pihalla, hotellihuoneessa, julkisissakin vessoissa ja pukuhuoneissa tai paikoissa, joissa kuvaaminen on muuten kielletty ei tietenkään saa kuvata. Toisaalta joissain paikoissa kuvaaminen saattaa olla omistajien puolesta kielletty, mutta lain puolesta sallittu, niin ota nyt selvää sitten... Itse en kuitenkaan menisi kuvaamaan, jos se on kielletty. Näin siis Suomessa, jossain toisessa maassa saattaa olla eri käytäntö.

Photo credit: mckaysavage / Foter / CC BY

Julkaisun suhteen säännöt ovat tiukempia (ja vielä vähän enemmän tulkinnanvaraisia...). Ihan ensimmäisenä kannattaa varmaan miettiä, loukkaako kuva ketään. Ajattele itsesi kuvaan ja mieti, mitä ajattelisit, jos kuva tulisi yllättäen vastaasi? Käsittääkseni myös yksittäisstä ihmisestä julkisella paikalla otetun kuvan saa julkaista, kunhan se ei mitenkään laita henkilöä halventavaan valoon. Eri asia taas on miettiä onko se kohteliasta julkaista yksityiskohtaista kuvaa ihmisestä ilman lupaa... Jos taas kuvassa on useampia ihmisiä (eli yli viisi tai yli kymmenen, tietolähteestä riippuen), eikä heistä kukaan ole kuvassa erityisen keskeisessä osassa ja kuva on otettu julkisella paikalla ei lupaa tarvitse kysyä. Kuvia julkisuuden henkilöistä taas saa julkaista vapaammin. Taideteoksista taas ei saa julkaista yksityiskohtaisia kuvia ilman tekijän lupaa.  Yleisesti ottaen kannattaa kuitenkin aina varmistaa, saako kuvaa julkaista, jos se vain on mahdollista.

Photo credit: donabelandewen / Flickr / CC BY 

Muista myös, että vaikka sinä, tai vaikka koirasi esiintyy kuvassa, ei se todellakaan anna kuvan tekijänoikeuksia sinulle. Kuva on aina kuvaajan omaisuutta. Vaikka tietäisitkin, ettei kuvaajaa haittaa kuvan julkaiseminen ja että hän varmasti antaa siihen luvan, pitäisi se lupa kuitenkin kysyä.

Selfiet on muuten sinänsä todella helppoja jukaistavia, kun olet itse sekä kuvan ottaja että kuvassa esiintyvä henkilö!
Photo credit: lattefarsan / Flickr / CC BY-SA 

En minäkään nyt mitenkään suutu, jos kaverini laittaa hänestä ottamani kuvan vaikkapa Facebookiin tai Instagramiin, varsinkaan jos kuvan yhteydessä on vielä mainittu minut kuvan ottajaksi. Tulee siitä kuitenkin pieni oisit voinu kysyä -fiilis, vaikka kuitenkin olisin luvan antanut. Toki eri asia sitten, jos kuvan aihe olisi jokin muu kuin kyseinen ihminen. Ja ryhmäkuvat myös on oma lukunsa, ei minua kamalasti kiinnosta sellaisen kuvan leviäminen, missä vaan minulle on isketty joku kamera käteen ja käsketty ottaa pari kuvaa. Sellaisissa kuvissa kun harvoin on mitään omaa näkemystä.

Miten sitten voisi estää itse ottamien kuviensa laitonta kopiointia? Vesileima on toki yksi vaihtoehto. Usein ne kuitenkin häiritsevät kuvaa ja sellainen nurkassa oleva pieni ja huomaamaton leima on myös helppo rajata pois (tai vaan kopioida kuva leiman kanssa...). Mitkään isot ja keskellä olevat leimat taas eivät mielestäni sovi ollenkaan mihinkään sosiaalisiin medioihin, vaan lähinnä kuvien myyntisivuille. Monilla sivustoilla taas kuvan kopioiminen tai tallentaminen koneelle on estetty, mutta sekään ei estä screenshotin ottamista. Toiset taas ilmoittavat tikkukirjaimin jokaisen kuvan yhteydessä kopioinnin olevan kielletty, tämä on mielestäni hieman outoa, sillä tottakai se on kielletty ja siten jollekin saattaa tulla mielikuva, että jos kopiontia ei erikseen ole kielletty, on se silloin sallittu. Monista blogeista ja muiltakin sivuilta löytyy jostain sivupalkista muistutus tekijänoikeuksista. Minultakin löytyy sellainen tuolta alhaalta ja sen olen toistaiseksi kokenut riittävän.

Photo credit: Moyan_Brenn / Foter / CC BY

Mutta jos kuvansa nettiin lataa, on siinä aina olemassa riski että joku haluaa kuvaa käyttää väärin. Jos haluat olla aivan varma, ettei kuviasi käytetä väärin, ei niitä sitten kannata julkaista ollenkaan, vaan pitää ne piilossa siellä tietokoneen muistissa, muistikortilla, ulkoisella kovalevyllä tai missä vaan piilossa. Ja suojata ne silti salasanalla ja vaikka sillä vesileimalla vielä. Jos haluat paperikuvia, kannattaa ihan varmuuden vuoksi pitää ne lukkojen takana, ainakin jos tulee vieraita. Pidä myös verhot aina kiinni, ettei mitkää satelliitit tai avaruusoliot pääse ikkunasi taakse skannaamaan töitäsi. Ja foliohattu päähän! Liikkuessasi kameran kanssa ulkona, pidä siitä tiukasti kiinni ja laita vielä vaikka ketjulla vaatteisiin kiinni, muutenhan joku voisi ottaa muistikorttisi! Oikeastaan, ei varmaan kannata ottaa ollenkaan kuvia, etteivät ne vain joudu vääriin käsiin. Eiku... Tarkoitus ei missään tapauksessa ollut syyllistää, vaan kertoa riskin olemassa olo, mikä on hyvä tiedostaa ennen kuin kuviaan nettiin lataa.

Photo credit: clement127 / Foter / CC BY-NC-ND 

Jos törmäät omaan kuvasi jossain missä et sen haluaisi olevan, voi pyytää kuvan lataajaa poistamaan sen. Tai ilmoittaa ylläpidolle, että kuvan oikeudet kuuluvat sinulle. Tai lähettää laskun luvattomasta kopioinnista. Tai tehdä rikosilmoituksen, sillä kuvan luvaton käyttö tosiaankin on rikos. Kuvan käyttäjä saattaa siis joutua maksamaa kuvasta, kuvaajasta ja käyttötarkoituksesta riippuen muutaman kympin tai muutaman satasen (tai jopa tuhannen, mutta tässä ei ainakaan liikuta enää blogimaailmassa) euron sakot.

Ehket kuitenkaan saa tämän kaltaista joukkoa ovesi taakse kuvien laittomasta käytöstä...
Tämäkin kuva on Pixbaysta.

Omien kuviensa väärinkäyttöä on kuitenkin usein hankala valvoa, sillä eihän niihin kaikkiin voi noin vain törmätä. Jos näet netissä kuvan, jonka tiedät olevan jonkun toisen ottama, kannattaa siitä ilmoittaa kuvan ottajalle, jos vain tiedät kenelle kuva kuuluu. Tai suoraan vaan ilmoittaa kuvan luvattomasta käytöstä. Itse ainakin arvostaisin, jos joku ilmoittaisi kuvani luvattomasta käytöstä ja varmasti ilmoittaisin muillekin jos sellaista näkisin. Jos taas näet jonkun blogissa luvattomasti otettuja kuvia, voi toki toki kertoa kommenteissa, ettei se ole sallittua. Joko bloggaaja ei oikeasti tiennyt, ettei netti kelpaa kuvien lähteeksi tai sitten hän vaan ei välitä.

Esimerkiksi ne We Heart It, Pinterest, Tumblr ja Googlen kuvahaku eivät ole mitään vapaan käytön kuvapankkeja. Niistä löytyviä kuvia ei siis saa jakaa eteenpäin esimerkiksi blogeissa. Näiden sivustojen kuvien takana on ihmisiä, jotka omistavat kuviensa oikeudet, nuo sivustot eivät omista niitä. Kolmelta ensimmäiseksi mainitulta sivulta löytyy todella paljon tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia, jotka on kopioitu jostain ja lisätty sivustolle. Kaikki sinne lisätyt kuvat eivät todellakaan ole peräisin kuvan lisänneeltä käyttäjältä. Toki jos tiedät, että kuva on oikeasti peräisin kyseiseltä käyttäjältä, voit toki kysyä lupaa kuvan käyttämiseen.

Aina bloggaajankaan ei ole mahdollista ottaa postaukseen sopivia kuvia itse. Netistä on kuitenkin mahdollista löytää kuvamateriaalia ihan luvallisestikin. Se Googlen kuvahakukin voi olla kätevä apuri, kun klikkaat yläreunasta hakutyökalut, käyttöoikeudet ja sieltä valitset tarvitsemasi. Tai voit käyttää tätä lomaketta. Silloinkaan lähteeksi ei tietenkään kelpaa kuvahaku, vaan sinun täytyy mennä kuvan alkuperäiselle sivulle, tarkistaa sieltä käyttöoikeus ja yleensä vielä laittaa postauksessasi olevan kuvan yhteyteen linkki takaisin tuolle sivulle.

Onneksi kamerat ovat hieman kehittyneet tuosta, noissa ei varmaan ollut edes Wifi-yhteyttä...?
Photo credit: pmillera4 / Flickr / CC BY-NC-ND 

Kuvia blogiin voi etsiä myös esimerkiksi Flickristä, kunhan valitsee ensin vaikkapa tältä sivulta tarvitsemansa lisenssin. Kuvassa oleva lisenssi näkyy myös kuvan alla oikealla, josta pääsee vielä lukemaan, mitä se lisenssi tarkemmin ottaen tarkoittaa. Myös Foter tarjoaa pajon ilmaisia kuvia. Foterin kuvien alta muuten löytyy valmiina postaukseen lisättävänä koodina se, mitä kuvan alle tulee merkitä. Kätevää! Eikun hetkonen, ovatkohan Foter ja Flickr jotenkin samaa palvelua, sillä kaikki Foterissa olevat linkit näyttävät menevän Flickr-käyttäjälle? Foterista kuvia lisätessä tulee siis merkitä linkki käyttäjän sivulle, josta kuva löytyy / Foter / lisenssi (alla esimerkki). Flickiristä varmaankin samalla tavalla, mutta Foterin tilalle vain Flickr?


Jos muistat nähneesi juttuusi sopivat kuvan jonkun toisen blogissa, kannattaa ehkä kysyä siltä bloggaajalta, saisiko kuvaa käyttää. Moni varmasti antaisi luvan, jos laitat kuvan yhteyteen linkin kuvaajan blogiin. Jos kaverisi on taitava kuvaaja, kannattaa myös häneltä kysyä, saisiko jotain kuvaa käyttää blogissa.

Noiden lisäksi ilmaisia kuvia tarjoavia palveluja löytyy vaikka kuinka paljon ja maksullisista vielä huimasti lisää. Täytyy vain aina muistaa tarkistaa, miten kuvaa saa käyttää ja millaisia lähdeviittauksia tulee käyttää, eli tarvitseeko ollenkaan, täytyykö vain jotenkin linkittää sille sivulle, vaiko linkittää käyttäjälle, sivustolle ja lisenssiin... Täytyy myöntää, että olen itsekin pari kertaa vain etsinyt sopivan kuvan, jonka saa jakaa ja sitten laittanut kuvan alle kuva täältä, vaikka lisenssin mukaan siihen olisi ehkä pitänyt laittaa linkki myös lisenssiin. Mutta onkohan se kuitenkaan niin vakavaa, kun linkki käyttäjän sivulle kuitenkin on...? No, silloin en ehkä ihan osannut, nyt osaan.

Photo credit: reynermedia / Foter / CC BY

Bloggaajat myös kopioivat paljon tuotekuvia verkkokaupoista ja valmistajan sivuilta. Nekään eivät muuten ole mitään vapaata riistaa! Useimmat valmistajat ja kaupat suhtautuvat tuotekuvien jakamiseen blogeissa positiivisesti, sillä onhan se tavallaan heille ilmaista mainosta. Suurin osa kuitenkin vaatii, että postauksessa tulee lukea mistä kuvat ovat kotoisin, sekä joskus myös linkki sivuille. Jos haluat varmistaa, saako kuvia käyttää ja miten lähde tulee merkitä, kannattaa sitä yrittää kysyä. Ei siis kannata olettaa, että tuotekuvia saisi vapaasti käyttää, mutta mikäli lähteet on merkitty oikein niin harvapa pahastuu ilmaisesta mainoksesta.

Kiitos ja onnittelut, mikäli jaksoit lukea tänne asti. Postaukseen nimittäin tuli nyt aika paljon tärkeää asiaa, josta kaikki ei välttämättä ole ihan selvää kaikille, edes näiden asioiden kanssa työskenteleville (jos huomaat postauksessa jonkin virheen, kerro toki...). Toivottavasti joku siellä nyt lopettaa kuvien laittoman jakamisen ja niiden We Heart It -postausten tekemisen. Jos muiden ottamia kuvia pitää blogiin saada, löytyy niitä ilmaisia ja laillisesti kopioitavia kuvia loputtomiin, käytetään siis niitä. Eikä julkaista niitä itse otettuja kuviakaan ihan päättömästi.

Oliko tämä kaikki sinulle jos itsestäänselvää, vai tuliko jotain uutta?

Miten sinä suhtaudut tekijänoikeuksiin, esimerkiksi blogeissa?

Makroilua

1

2

3

4

5

6

7, 8

9

10

11

12

13

14

15

16

Makroilu on vaan niin kivaa! Siitä avautuu ihan uusi maailma, kun pääsee niin lähelle ettei omilla silmillä välttämättä edes näe. Silloin kun kuvasin vielä pokkarilla, tykkäsin paljon ottaa makrokuvia (tai niin makroja kuin sillä nyt sai), mutta sitten järkkärin saatuani se vähän jäi, kun eihän noilla mun objektiiveilla pääse yhtään niin lähelle. Ja jostain syystä loitto- tai kääntörenkaat ei oikein innosta.

Hetki sitten sain kuitenkin lainaan Canonin 60mm f/2.8 USM -objektiivin, jolla pääsin hetkeksi nauttimaan makroilusta ja ottamaan nämä kuvat. Ei muuten ollut ihan niin helppoa, sillä makrolla syväterävyysalue on niin älyttömän lyhyt, että tarkennusta on vaikea saada kohdalleen. Kävi muuten ihan liikunnasta tuo kuvaaminen, kun kyykkii ties missä kukkien, ötököiden ja täydellisten vesipisaroiden perässä. Lisäksi huomasin kuuluvani heihin, jotka pidättävät hengitystä kuvaa ottaessa. On se rankkaa sitten ottaa 10 kuvaa putkeen! :D Itse objektiivista kyllä tykkäsin, mutta ehkä kuitenkin hankin omani jollain toisella polttovälillä, tuo kun on kuitenkin niin lähellä tuota 50 millistä. Ehkä mulla taas joskus on rahaa ostaa omani (mahdollisimman nopeasti, kiitos. Jäin koukkuun)...

Mikä kuvista oli suosikkisi?

Onko sulla makroiluun sopivia kuvausvälineitä?

Nuuksio

Nuuksion kansallispuistossa olikin yllättävän hienot maisemat, siis siihen nähden että joillain tuntuu olevan oletus sen olevan pelkkää tavallista metsää joka nyt olisi hienoa helsinkiläisille. Mutta on se oikeasti aika hieno paikka! Sitä luonnon rauhaa tosin täällä päin löytyy enemmän vaikka asfalttitien vierestä kuin Nuuksiosta lämpimänä lauantaipäivänä, mutta Korpinkierroksen kaukaisimmissa kohdissa löytyi sitäkin välillä muutaman minuutin ajan. Tai siis mulle ainakin luonnon rauha tarkoittaa myös sitä, ettei koko ajan ole vastaantulijoita ja jostain kuulu kovaäänistä puhetta. Varsinkin alkumatkasta puiston polut sitä paitsi muistuttivat enemmänkin mun käsitystä tiestä, mutta ymmärtäähän sen suosion.

Ilmapiiri oli myös melko kansainvälinen ja tuntuikin että yli puolet ulkoilijoista oli turisteja. Meidät myös laitettiin johonkin japanilaiseen TV-ohjelmaan... Niin ja itikoita oli yllättävän vähän, mun kimpussa oli koko päivän aikana vain kaksi (2!!!), vaikken edes käyttänyt mitään hyttyskarkotetta. Missä ihmeessä ne kaikki oli? Tai ei, pysykööt vaan piilossa, saisi vähentyä täältäkin...

Oletteko te käyneet Nuuksiossa?