Tongariro crossing - Rankin ja upein tekemäni vaellus

Tongariro National Park on Uuden-Seelannin ensimmäinen kansallispuisto, koko maailmassakin kymmenen vanhimman kansallispuiston joukossa ja myös Unescon Maailmanperintökohde. Enkä kyllä todellakaan ihmettele miksi, paikka oli kokonaisuudessaan todella vaikuttava! Monille kyseinen puisto on jopa pääsyy tulla Uuteen-Seelantiin. 

Puiston läpi kulkee 19,4 kilometriä pitkä vaellusreitti, jonka läpi kävelimme. Onneksi päivä ei ollut liian kuuma, sillä meillä oli vain vajaat kahdeksan tuntia aikaa kävellä polku päästä päähän. No, ei ehkä kuulosta ylivoimaiselta tasaisella maalla, mutta kun tällä reitillä korkeusvaihtelut ovat erittäin suuria, ylä- ja alamäet erittäin jyrkkiä (onneksi päätin raahata painavia vaelluskenkiä mukanani matkalla!) ja samalla pitäisi vielä ehtiä pitää taukoja ja nauttia maisemista. Varsinkin ennen viittä heräämisen jälkeen päivä oli siis erittäin rankka, ja vaellus kaikilla tavoin vaativin, minkä olen tehnyt. Mutta ehdottomasti sen arvoinen! Moni muukin taisi olla tätä mieltä, sillä usein puistossa joutui kävelemään yhdessä pitkässä jonossa. Yleensä tämä olisi mielestäni erittäin ärsyttävää, mutta jotenkin näissä maisemissa ja meidän hyvällä porukalla edes se ei haitannut yhtään. 

Näin karut maisemat ovat muuten todella harvinaisia täällä, en ole nähnyt missään muualla vastaavaa, ainakaan näin suuressa mittakaavassa. Jotenkin itselleni tuli näistä todella vahvasti mieleen Islanti? Joku siellä käynyt voisi kertoa, onko mielikuvalla mitään perää?

Upeaa, vaikkakin rankkaa päivää tosin varjosti lopussa se, että kamerani aukaisi itsestään reppuni vetoketjun ja tipahti maahan. Suureksi helpotukseksi runko säilyi ehjänä, mutta suosikkilinssini (Tamronin 24-70mm f/2.8) halkesi kahtia. Minun oli pakko jättää se korjautettavaksi Wellingtoniin, enkä saanut sitä takaisin kuin vasta ihan reissun lopussa. Tämä laski hieman valokuvausmotivaatiotani hetkeksi, mutta moti onneksi löytyi uudelleen Wellingtonissa...

Mikä on upein kansallispuisto tai luontokohde, missä olet käynyt?

Rotorua - Pohjoissaaren lemuava seikkailupääkaupunki

Uudessa-Seelannissa jokainen kaupunki on tunnettu jostakin tietystä aiheesta. Pienempien kaupunkien kohdalla tämä voi olla jotain hyvinkin kummallista, kuten maan kumisaappaanheitto-pääkaupunki.

Rotorua on tunnettu kuumista lähteistään ja niistä johtuvasta mädän kananmunan hajusta ympäri kaupunkia, sekä Pohjoissaaren seikkailupääkaupunkina. Ja kolmen päivän aikana kyseisessä kaupungissa pääsin kyllä näkemään nämä molemmat puolet!

Ensimmäisen iltapäivän vietin juurikin kuumien lähteiden parissa, sillä hostellimme oli ihan geotermisen puiston vieressä. Haju siellä oli välillä aika järkyttävä, mutta kaikkeen tottuu ja maisemat olivat kyllä sen arvoisia! Jotenkin niin siistiä, että luonnosta löytyy ihan järven kokoisia lähteitä täynnä lähes kiehuvan kuumaa vettä! Lähteiden pohjalla oleva muta on muuten tunnettu hyvistä terveysvaikutuksistaan, joten kaupungista löytyy myös paljon mutahoitoja tarjoavia kylpylöitä. Itsekin toki ostin pari mutanaamiota tuljaisiksi.

Sitten päästäänkin paikan seikkailuaktiviteetteihin! Aloitin helposta, ja menin vain kävelemään 20 metrin korkeudella olevilla riippusilloilla Redwood-puiden latvoissa. Jutun juoni oli kuitenkin siinä, että tein sen illalla auringonlaskun jälkeen, kun puisto oli täynnä valotaideteoksia.

Seuraavan päivän aktiviteettia olin innoissani odottanut jo viikkoja, sillä pääsin köysiliukupuistoon! Rakastan köysiratoja, joten muutaman tunnin  kierros metsässä kuudella pitkällä köysiliulla oli niin siistiä! Pisin radoista oli 400 metriä ja 45 metrin korkeudella!

Viimeinen aktiviteetti olikin sitten kaikista hurjin, eli koskenlasku. En ollut liian jännittynyt sinne mennessäni, mutta tiedättekö sen hetken, kun joudut kuuntelemaan turvallisuusohjeistuksen, kuulet mitä kaikkea vedessä voi tapahtua ja allekirjoitat sopimuksen, missä suunnilleen lupaat että kaikki on ihan omalla vastuulla. Siinä vaiheessa alkoi miettiä, että mitäköhän sitä on taas tekemässä... :D Kyseessä oli nimittäin ehkä maailman hurjin turisteille järjestettävä koskenlasku. Grade 5 ja menimme kumiveneellä alas myös seitsemän metriä korkean vesiputouksen! Mutta pitihän se kokeilla, kun kerran oli mahdollisuus ja sain sen vieläpä puoleen hintaan! :D Kuten kuvistakin näkyy, satuin kuitenkin kuulumaan siihen epäonniseen muutamaan prosenttiin, joiden vene kaatui ylösalaisin juurikin sen seitsemänmetrisen vesiputouksen jäljiltä. En ehkä suuremmin nauttinut tästä kohdasta, mutta siitäkin selvittiin ja adrenaliinipiikki sen jälkeen oli ihan huikea! Ja sen jälkeen koskenlasku oli vieläkin kivempaa! Litimäräksihän siellä kastui (en uskonut, että vene täyttyy vedellä koko ajan ja uimaankin joutuu useamman kerran), mutta onneksi kohdalle sattui erittäin lämmin alkusyksyn päivä! Toisaalta, tämähän ei vielä ollut mitään verrattuna joihinkin vielä tulossa oleviin aktiiiteetteihin...

Mitens teillä, kokemuksia kuumista lähteistä tai koskenlaskusta? :D