Villa Borghese

Viimeisenä lomapäivänämme lähdimme vielä nopeasti käymään Villa Borghese -nimisessä puistossa. Kysessä ei todellakaan ole mikään tylsä ja pieni viheralue kaupungin keskustassa, vaan ihan jättikokoinen alue täynnä ulkoilumahdollisuuksia, hienoja maisemia, kulttuurikohteita, patsaita ja eläintarhakin löytyy alueelta. Me toki mentiin puistoon sen enempää aiheeseen tutustumatta pari tuntia ennen lentokentälle lähtöä, ja vilkaistiin alueen karttaa vasta pois lähtiessä. Aika paljon jäi siis näkemättä, mutta tämän pienen vilkaisun perusteella voin todellakin suositella puistossa käymistä, jos olet Roomaan menossa. Onneksi meidän lyhyen vierailun aikana aurinko paistoi puistoon todella kivasti, joten ainakin valon puolesta nämä vähäiset kuvat onnistuivat! Muutenkin puisto oli jotenkin todella rentouttava paikka varsinkin ruuhkaiseen keskustaan verrattuna, eikä ainakaan maanantaiaamuna puistossa ollut yhtään tungosta.

Tässä olivat nyt viimeiset kuvat meidän marraskuiselta reissulta. Näin viimeisenä kommenttina mun täytyy kuitenkin rehellisyyden nimissä myöntää, ettei kaupunki päässyt omien suosikkieni joukkoon. Eräästä blogista luin, että "Roomassa ei ole suurkaupungin sykettä, muttei myöskään pikkukaupungin tunnelmaa" ja minusta väite pitää hyvin paikkansa.

Itseäni jäi häiritsemään se, että tunsin koko ajan olevani vähän eksyksissä, vaikka mulla mielestäni melko hyvä suuntavaisto onkin. Roomassa on jotenkin todella samannäköisiä katuja. :D Minkäänlaisia opasteitakaan ei oikein missään ollut. Ruokapaikkojen suhteen meillä kävi vähän huono tuuri, sillä oltiin kyllä katsottu hyviä arvosteluita saaneita paikkoja valmiiksi, mutta joko ne paikat olivat kiinni, vaikka netissä ja ovessa toisin väitettiin, tai ei vain yksinkertaisesti löydetty paikkaa karttasovelluksesta huolimatta. Lopulta sitten päädyttiin syömään kivikovaa pitsaa tai jotain ihan samanlaista mitäänsanomatonta ruokaa, mitä Suomestakin voisi saada samaan hintaan. Viimeisenä päivänä tosin söin maailman parhaan tomaatti-mozzarellapizzan (suositukset Pinsere -nimiselle paikalle Terminin lähistöllä!) ja joka päivä syödyt jäätelöt olivat myös aina hyviä (voisin palata Roomaan ihan vain syömään jätskiä...). Myös joka paikassa oleva ihmispaljous pääsi yllättämään, sillä vaikka tiesin kyllä Rooman olevan miljoonakaupunki, en silti odottanut niin paljoa turisteja marraskuussa. Enkä todellakaan lähtisi Roomaan kesäkuukausina.

Pienistä negatiivisista ajatuksista huolimatta minua ei kuitenkaan yhtään kaduta, että valittiin matkakohteeksi juuri Rooma. Se kuitenkin on sen verran tärkeä ja omalaatuinen kaupunki, että kaikkien tulisi siellä vähintään kerran elämässään käydä. Ja onhan Rooma monien suosikkikaupunki, joten kannattaa käydä katsomassa, jos sinäkin ihastuisit siihen. Itse en varmastikaan ihan lähiaikoina ole menossa uudestaan, mutta heitin kuitenkin kolikon Fontana di treviin. Ehkä palaan joskus, ehkä en.

Koska tämä tosiaan oli viimeinen postaus matkalta ja kuvavarasto on tyhjentynyt, jää blogi nyt jälleen viettämään hiljaiseloa pariksi kuukaudeksi mun ylioppilaskirjoitusten takia. Saatan kyllä postailla jotain, ja pari aihetta onkin jo luonnoksissa, mutta valitettavasti viikoittaisia julkaisuja voi olla turha odottaa.

Millaisia kokemuksia tai mielikuvia sinulla on Roomasta?